Työaika on kellonaikaa suurempi kysymys

Työaikakysymykset nähdään perinteisesti osana tuottavuutta, mutta ne vaikuttavat suuresti terveyteen ja työkykyyn. Uusi tieto työajan terveysvaikutuksista pitäisi työpaikoilla muokata käytännön ratkaisuiksi.

Kuva: Patrik Lindström

SAK:n työelämäbarometrissa kartoitetaan erilaisia työaikamuotoja ja niiden kuormittavuutta. Uusimman kyselyn mukaan vuoro- tai jaksotyötä tekee 62 prosenttia SAK:laisten liittojen jäsenistä. Yötyötä ainakin satunnaisesti tekee melkein neljännes (23 %). Nämä luvut ovat aivan kärkikastissa Euroopassa, ja samansuuntaisia tuloksia on saanut myös EU:n kolmikantainen työolojen kehittämisen virasto.

Osalle meistä vuorotyö ja yötyö sopivat melko hyvin. He eivät koe vuorokausirytmin vaihtelua kohtuuttoman hankalana ja tykkäävät esimerkiksi arkivapaista ja työvuorolisistä.

– Mutta toisille vuorojen vaihtelu aiheuttaa kuitenkin jatkuvia vaikeuksia sovittaa vapaa-aika ja työelämä yhteen. Jotkut kärsivät myös niin sanotusta aikaerorasituksesta, kun vuorokausirytmi vaihtelee paljon esimerkiksi yövuorojen takia, SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi sanoo.

Stressioireista, unihäiriöistä ja haitallisesta työkuormituksesta tulee helposti osa arkea. Väsyneenä työntekijä on myös alttiimpi tapaturmille. Melkein puolet (47 %) SAK:laisista yötyötä tekevistä kokee työn kuormittavaksi terveydelle.

Tutkittua tietoa työaikojen terveysvaikutuksista

Työterveyslaitos on tutkinut työaikojen terveysvaikutuksia ja seurannut kansainvälisiä tutkimuksia. Selvää on, että ylipitkät työvuorot, lyhyet vuorovälit ja runsaat yötyöt lisäävät varsinkin pitkien sairauspoissaolojen riskiä. Riski korostuu yli 50-vuotiailla työntekijöillä.

– Yötyöt lisäävät muun muassa sydän- ja verisuonitautien, syöpäsairauksien, diabeteksen sekä keskenmenojen riskiä.

Hyvä uutinen sen sijaan on, että yhteisöllinen työvuorosuunnittelu vähentää epämukavien työaikojen aiheuttamia haittoja ja sairauspoissaoloja. SAK:n työolobarometrin vuorotyötätekevillä vastaajilla, jotka kertovat voivansa vaikuttaa työvuorojärjestelyihin erittäin paljon, työ oli jopa vähemmän kuormittavaa kuin vastaajilla keskimäärin.

– Hyvinvointia edistää se, että työntekijät voivat osallistua omien työaikojensa suunnitteluun. Työvuoroista neuvotellaan työpaikalla ja niitä sovitetaan työntekijöiden toiveiden ja tarpeiden mukaan.

SAK:n työelämäbarometrin mukaan 54 prosenttia vuorotyötä tekevistä vastaajista voi vaikuttaa omiin työvuoroihinsa erittäin tai melko paljon. Valitettavasti jäljelle jää toinen puoli: 46 prosenttia voi vaikuttaa vain vähän tai ei ollenkaan.

Työpaikoilla on siis runsaasti kehittämistarvetta osallistavaan työaikasuunnitteluun. Yleiset pelisäännöt kannattaa ensin sopia luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteistoiminnassa, ja sen jälkeen työntekijät voivat osallistua omien työvuorojensa suunnitteluun huomioiden heidän elämäntilanteensa, terveydentilansa ja oma sisäinen rytminsä.

Mahdollisuuksia yhdessä suunnitteluun löytyy useimmilla työpaikoilla, kun niitä ennakkoluulottomasti lähdetään etsimään. Useimmilla työntekijöillä nopeasti eteenpäin kiertävät työvuorot ja riittävän pitkät vuorovälit edistävät työssä jaksamista.

– Yövuoroja ei pitäisi olla peräkkäin kahta tai kolmea vuoroa enempää. Raskaana olevilla yövuorojen pitäisi olla vapaaehtoisia ja silloinkin korkeintaan yksi yövuoro viikossa.

Työterveyshuolto työkyvyn tukena

Työterveyshuollon lakisääteinen tehtävä on arvioida työolojen terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä antaa ohjausta, neuvontaa ja tukea työkyvyn ylläpitämiseksi. Näihin palveluihin kuuluvat työaikakysymykset, joten ne kuuluvat kaikille työntekijöille riippumatta työterveyshuoltosopimuksen tarkemmasta sisällöstä.

– Jos työntekijällä on jo todettu sairaus, johon epäsäännöllisillä työajoilla tai yötyöllä on vaikutusta, tulisi haittojen minimointi ja työaikojen muokkaustarve aina arvioida yhdessä työterveyshuollon kanssa, Työläjärvi painottaa.

Yötyö mainitaan nimenomaisesti erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavien töiden asetuksessa, joka antaa tarkempia velvoitteita työterveyshuollon järjestämisestä ja terveystarkastuksien suorittamisesta. Yötyötä sisältävissä tehtävissä aloittaessaan tulee työntekijän päästä terveystarkastukseen ja saada yksilöllistä neuvontaa yötyön aiheuttaman kuormituksen vähentämiseksi. Terveystarkastuksia tehdään tarvittaessa muulloinkin.

– Työolosuhteita selvitettäessä työterveyshuollon tulee huomioida vuorotyön ja yötyön aiheuttamat vaikutukset terveydelle ja työkyvylle.

Lue Työterveyslaitoksen uutinen: Uutta tutkimustietoa vuorotyön terveysvaikutuksista – tutkijat päivittivät suosituksensa

SAK:n työolobarometri kertoo myös ilosanomaa. Vuorotyöntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa vuoroihinsa ovat lisääntyneet: kaksi vuotta sitten erittäin paljon pystyi vuoroihinsa vaikuttamaan 13 prosenttia, kun nyt määrä on 19 prosenttia. Tämä kertoo, ettei kyse ole mahdottomasta tehtävästä vaan toimivasta, kumpaakin osapuolta hyödyttävästä tavasta jakaa töitä ja huolehtia työntekijöiden työkyvystä. Tavoitteemme on jatkaa samaan suuntaan niin, että tulevaisuudessa suurin osa työntekijöistä pystyisi vaikuttamaan omiin vuoroihinsa mahdollisimman paljon.