Rautatiealan Unionin RAUn puheenjohtaja Tero Palomäki ja Raideammattilaiset JHL:n puheenjohtaja Teppo Järnstedt näkevät, että EU:n elpymisrahaa kannattaa sijoittaa rautatieliikenteeseen.
Junaliikenteen matkamäärät ovat merkittävästi laskeneet koronakriisin takia ja suuriosa matkustajajunaliikenteestä on muuttunut kannattamattomaksi. VR ei pysty nykyistä junaliikenteen palvelutasoa säilyttämään, ellei valtio osta liikennettä kaikilla kannattamattomilla reiteillä.
VR esittänyt ostoliikennerahan palauttamista väliaikaisesti vuotta 2016 edeltävälle tasolle, joka tarkoittaisi 11 miljoonan vuosittaista lisäystä. Korotetulla ostoliikennemäärärahalla korvattaisiin osa matkustajaliikenteen tappiosta jälkikäteen toteutuman perusteella, jolloin kannattavaa liikennettä ei ostettaisi.
- Ilman valtion apua vaarana on, että liikennettä karsitaan merkittävästi. Se olisi myrkkyä joukkoliikenteen palvelutasolle ja ilmastotavoitteille.
- EU-maissa junayhtiöt ovat saaneet suoraa valtiontukea koronakriisissä, mutta Suomessa kyse olisi kannattamattoman liikenteen ostoista.
Elpymisrahaa voidaan hyödyntää nopean vaikuttavuuden radan parantamisessa. Väylävirastolta löytyy useita suunnitelmia, joilla palvelutasoa voidaan parantaa. Näistä voidaan mainita ylimääräisten nopeusrajoitusten määrätietoinen poisto-ohjelma (60 miljoonaa euroa), jolla päästäisiin eroon matkantekoa haittaavista nopeusrajoituksista. Suomen rataverkolla on jatkuvasti 80-100 ylimääräistä radan huonosta kunnosta johtuvaa nopeusrajoitusta, jotka heikentävät junaliikenteen täsmällisyyttä ja palvelutasoa.
Näiden lisäksi tulee käynnistää laajempi liikennöitävyyden parantaminen eri puolilla Suomea (200 miljoonaa), jossa olisi junamatkaa hidastavien paikallisten, rakenteellisten puutteiden korjaaminen ja radan kunnon varmistaminen eri puolilla Suomea. Se palvelisi niin matkustajaliikennettä kuin vientiteollisuutta, kun junat saataisiin täsmällisesti asemille ja vientiteollisuuden tuotteet satamiin.
